lauantai 18. marraskuuta 2017

Ensiavussa

Moi!

Nyt tulee "hauska", mutta ei tosiaan itselleni kiva tapaturmakertomus. Kaikki siis lähti tiistaista (5.10.2017), kun pelasimme valinnaisliikuntaryhmän kanssa lentopalloa. Kaverini koitti nostaa hieman vaikeamman pallon ylös, jolloin yritin vielä pelastaa lähes toivottoman pallon. Noh, siinä kiireessä sitten peukkuni vain löi sitä palloa, jolloin peukkuni taittui ikävästi taaksepäin. Lyyhistyin siitä sitten istumaan ja itkin, sillä se sattui ihan jäätävästi. Opettaja sitten haki siihen kylmää, ja loppupeli meni pisteitä laskiessa. Illalla menin äidin kanssa päivystykseen, jossa aikaa kului 3-4 tuntia... Peukussa ei todettu kuvien kautta murtumaa, mutta siellä siis oli jokin revähdys/venähdys. Lasta siihen laitettiin kolmeksi päiväksi.
Seuraavalla viikolla (tiistai 12.10.2017) kaaduin aamulla kouluun tullessani skootterilla... Noh, vasen polvi siitä sitten kärsi ja meni ihan vereslihalle. Se putsattiin koulussa, ei siinä, housut meni ihan rikki polvesta... Onneksi oli kahdet päällekäin.
Seuraavan viikon tiistaina tulin kuumeeseen, torstaina käytiin näyttämässä haavaa lääkärissä, ja siihen oli tullut päälle "katetta", joten se piti seuraavana päivänä poistaa...
Seuraavan viikon tistaina (26.10.2017) tulin uudestaan kuumeeseen. Kouluun pääsin torstaina, ja se päivä oli täydellinen katastrofi. Olin luullut, että äikän läksyt olisi jo keskiviikkona tarkistettu, koska wilmassa oli käsketty ottaa Tuntematon sotilas -kirja mukaan, eli siis ajattelin, että lukisimme vain sitä. No eipä se sitten mennyt ihan niin kuin ajattelin. Äikän kirjat olisi pitänyt olla mukana läksyjen tarkistusta varten, olin jo muutenkin herkällä päällä, joten itku oli lähellä... En onneksi (Luojalle kiitos😅) saanut unohdusta. Liikassa piti olla korista, joten sanoin jo ennen tunnin alkua kavereilleni, että soittakaa ambulanssi jo valmiiksi, sillä en yhtään olisi ihmetellyt jos jotain olisi käynyt. Menin heittelemään koreja kavereiden kanssa, jolloin kaverin tekemä "levypallo" kimposi suoraan oikeaa peukkuani päin, jolloin se taittui taaksepäin... Menin sitten pukkariin itkemään, sillä koko päivä oli mennyt täysin pilalle, ja en taaskaan pääsisi liikunnan tunnille... Opettajamme toi sitten minulle sormeen kylmää ja puoleksi tunniksi pääsin lopussa pelaamaan, tein vielä kaiken huipuksi teippi kätteni ympärillä pari koria😂
Lauantaina 4.11.2017 minulla oli estekisat. Rata meni ihan ok, mutta odottelualueen ollessa pieni, sekä hevosten siinä pyöriessä eräs ratsukko tuli liian lähelle ratsastamaani hevosta, jolloin se alkoi pukittaa ja minä lensin kaulalle roikkumaan, ja tiputtauduin siitä sitten jaloilleni. Vasen peukkuni jäi johonkin väliin siinä rysyssä, ja se turpoi, sekä muutui sinertäväksi. Lunta siihen laitoin ja kotona äitini kipsasi sen, sillä hänellä on siihen tutkinto. Ajattelimme, että vanha vamma uusiutui.
Ensi viikon tiistaina menin auttamaan valinnaisliikunnan tunnille, sillä en itse pystynyt osallistumaan kipsin ollessa yhä kädessäni. Ajattelin jo, että jes, tänään ei tapahdu mitään! Vein säbämaaliin esteitä, jottei maalin teko olisi kauhean helppoa. Kaverini oli tekemässä jotain hienoa lämäriä sinne, joten jäin hieman taaemmas odottelemaan. Hänen liikkeensä oli kuitenkin niin laaja, että säbämaila tuli suoraan päin kaulaani. Hän oli poika, joten se tuli oikeasti aika kovaa. No, hetken siinä rauhoittuessani pystyin taas jatkamaan tunnilla avustusta.
Nyt olen saanut olla näiden kaikkien tapaturmien jälkeen toistaiseksi ihan rauhassa. Onneksi! Minulle ei yleensä käy mitään, joten nyt sitten tuli ihan olan takaa😂



Miten teidän syksynne on lähtenyt käyntiin?